Malvankulma

Zannaqui "Nelly"
tavoitteena YLA (+ ERJL), KTK-kelp.

Opetusmestari Lempin lisäksi Ansan oli tietenkin hankittava vielä toinen ratsu (ainakin siis itsensä mielestä, vanhemmat saattoivat olla aluksi eri mieltä), jonka kanssa nostaa tasoaan vielä pidemmälle. Zannaqui oli hauska yhdistelmä ratsuponia ja arabia, jossa näkyi selvästi täysverisen kuumuus. Koeratsastuksessa edellisessä kodissa Zannaksi kutsuttu tamma vei Ansaa ihan kympillä, mutta jokin voikon olemuksessa iski silti suoraan nuoren tytön sisuksiin. Pakkohan se oli saada ja pian uudelleen ristitty Nelly ("En halua nelikymmpistä Sannaa, Nelly on paljon kauniimpi", Ansa ostopapereita kirjoittaessa) muutti Malvankulmaan. Oli siinä Ansalla opettelemista hiljaisen ja rauhallisen Lempin jälkeen ruveta ilmapalloa kesyttämään, mutta pikkuhiljaa ja Lenitan säännöllisellä läpiratsastuksella tammasta on kuoriutunut varsin yhteiskuntakelpoinen nuori lupaus.

Kuten sanottua, Nellyllä on luonne kuin vappupallolla. Se liikkuu arabimaisesti häntä tötteröllä, puhahtelee ja pyrähtelee kuin paraskin lintunen. Aktiivinen luonne tulee parhaiten toimeen vain muutaman ihmisen kanssa ja tulisi varmasti hulluksi, mikäli edellinen omistaja olisikin myynyt Nellyn vaikka ratsastuskouluun. Tamma on hurjan kiltti ja ystävällinen luonne noin niin kuin yleensä, mutta sen kanssa on tärkeää pitää yllä rauhallista ilmapiiriä, eikä päästää itseään (tai ponia) kiihtymään liikaa. Harjailusta Nelly ei ehkä nauti niin älyttömästi, vaikka saattaakin silloin tällöin yllättää rapsuttamalla takaisin.

Ratsastaessa Nelly on herkkä ja tulinen. Se tanssahtelee tuulen lailla ja esteistäkin leiskauttaa yli sellaisella ilmavaralla, että hyvä kun ei kolauta otsaansa maneesin kattoon. Nelly ei varsinaisesti harrasta ylimääräistä kyttäystä ja peruskäytökseltäänkin taipuu enemmän uteliaan kuin pelokkaan puolelle, mutta esimerkiksi pikkupakkasten tai kovin tuulisten syyspäivien aikana kannattaa takamus liimata oikein kunnolla satulaan. Eihän se pahaa tarkoita, mutta puhinalta ei aina voi välttyä. Oikein kulkiessaan Zannaqui on älyttömän miellyttävä ja vähään reagoiva energinen ratsu, josta paistaa selkeästi arabin ilmavuus.

Maastoillessa Nelly on yllättävän varma ja puolikkaan täysverisyytensä takia myös varsin kestävä. Ansa on tykännyt käydä tamman kanssa pitempiäkin vaelluksia ja haaveilee kenties tulevaisuudessa myös matkaratkastuskisoihin osallistumisesta. Vaikka Nellyn poniprosentti jääkin virallisesti varsin alhaiseksi, ei se poista tammasta sen ponimaisuutta itsepäisyyttä. Jos Nelly jotain saa päähänsä, se siellä myös pysyy, oli kyse sitten jännättävästä kulmasta, yyber hyvistä herkuista tai epäilyttävistä kylmäyssuojista. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun Ansa on taistellut Nellyn kanssa esimerkiksi niinkin arkisesta asiasta kuin pesariin menemisestä, vain koska tamma on päättänyt, että juuri tänään kaivosta saattaakin nousta mörkö.

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Chappaquiddick
drp (31,25%), 147cm, vkko
VIP MVA Fn KTK-III, YLA2
ii. Charocal Grey Dreams
drp (37,5 %), 145cm, mkm
iii. Galilei II
iie. Crimson Cherries
ie. Maya May
drp (25 %), 147cm, vkko
iei. Tufflemore Miracle May
iee. Lily van Waldland
e. Zalika ox
ox, 154cm, rt
KTK-II
ei. Zirconium ox
ox, 155cm, rt
eii. Mas'ud ox
eie. Rachida ox
ee. Zakaria ox
ox, 151cm, rtkm
eei. Ziya Al-Din ox
eee. Bahiyya ox
Katso sukuselvitys

Nellyn isän puolen suku koostuu hyvin pitkälle pelkästään saksalaisista hevosista ja poneista. Rotukirjoon kuuluu myös monenlaisia ja kokoisia kaviokkaita, joista ehdottomasti eniten isä Duck muistuttaa emäänsä Maya Maytä. Tamma on paitsi saksalainen ratsuponi, myös voikko ja tismalleen samat 147 senttiä korkea kuin poikansakin. Samanlainen vahva tahtokin löytyy, vaikka ylenpalttiset menohalut taitavatkin tulla enemmin isältä. Mayaksi kutsuttu tamma kuuluu erään saksalaisen yksityistallin vakiokalustoon. Voikon omistajana on nimittäin tallin omistajan tytär, jonka estekisatykkinä Maya toimii. Kaksikko on kisannut 120 senttiä mukavin tuloksin ja sijoituksin useamman kauden ajan. Tätä nykyä Maya on jo vähän hidastanut tahtia ja pyöräyttänyt siinä sivussa kaksi varsaakin, joista molemmat on myyty pois Saksasta junnuratsuiksi.

Ehkä maailman suloisimman nimen saanut Nellyn isänemänisä on monin tavoin perusponi. Se ei suoriutunut mistään kilpailuista koskaan keskivertoa paremmin, eikä orin jälkeläisetkään ole läheskään kaikki mitään tähtisuorittajia. Tufflemore Miracle May on syntynyt Saksassa, josta jatkanut matkaansa ihme ja kyllä kylmään ja märkään Suomeen. Ratsastuskoulussa elämäntyönsä tehnyt Tuffeli oli monen suosiossa mukavan kiltin luonteensa takia. Se suoritti asiat mukisematta, eikä juuri pistänyt hanttiin vaikka jokin asia olisikin jännittänyt. Tuffeli saateltiin taivaan porteille kohtalokkaan kevätähkyn seurauksena 21-vuotiaana.

Nellyn emänemäemä on se, jolta Maya May on perinyt hyvät hyppylahjansa. Lily van Waldland, vajaa 160 senttinen rautias holstein, jonka sydän paloi esteille. Skouppia tammalla oli "vain" 140 senttiin, mutta tamma suoritti niin palavalla tahdolla, että melkein vaikutti kuin tamma olisi hypännyt tuplana mitä tahansa esterataa. Lily syntyi Etelä-Saksaan kotisiittolaan, jossa se kasvoi ensimmäiset kuusi vuotta elämästään. Myöhemmin se myyntiin Hollantiin, jossa tamma sai toteuttaa itseään kilparatojen puitteissa, vieden kotiin ruusukkeen jos toisenkin. Varsoja se sai itse neljä, mutta sisaruksia tamman emästä ja isästä oli useita kymmeniä. Hyppylahjoja tamma on periyttänyt eteenpäin, mutta aikalailla kaikki muu on jäänyt isän geeneistä kiinni jälkeläisille.

Isänisä sattui myös olemaan saksalainen ratsuponi, mutta kaikkea muuta kuin voikko, vahvatahtoinen saati sitten menestynyt esteponi. Charocal Grey Dreams eli Greyson on mustankimo ruuna, joka ehti ori aikoinaan jättää huimat viisi varsaa jälkeensä. Reipas se oli, ehkä hieman liikaakin, mutta todella kultainen luonteeltaan. Sellainen nallekarhumainen tohottaja, jonka elämä olisi täydellistä kunhan saisi vain laukata ainakin puolet päivästä. Siihen ruunalla oli myös mahdollisuuksia, sillä Greyson asui vanhan pariskunnan takapihan laitumella ja toimi silloin tällöin lastenratsuna parin lapsenlapsille. Kaverina sillä oli metsittynyt shetlanninponi, jonka kanssa painiminen kuului vakiopuuhiin päivän aikana. Greyson nukkui ikiuneen kunnoitettavassa 27 vuoden iässä ja se on haudattuna kotilaitumensa lehtoon.

Welsh part bred ruuna Galilei II oli vahinkovarsa, mutta varsin hyvä sellainen. Siitä tuli nimittäin loistava junnuponi kasvettuaan hieman ja koettuaan pallien poiston sairaalaolosuhteissa. Koulua esteitä paremmin taitanut Galilei oli luonteeltaan ja kaikkeen suhtautumiseltaan perin neutraali, eikä viihtynyt yleensä erityisen kauaa lääpittävänä. Ratsastaessa se huomautti virheistä ja huonoista avuista siististi ja selkeästi hännänviuhtaisulla tai kavionpolkaisulla ja siksi ruuna olikin erinomainen opettaja. Varsoja siitä teetettiin vain yksi, lähinnä kokeilun halusta, minkälainen kaveri sieltä tulisi.

Crimson Cherries oli kirkassilmäinen ja hyvin sievän ulkomuodon omistanut mustankimo tamma, joka keräsi ihastelua näyttelyistä. Ratsastusta Cherryn kanssa ei ole koskaan harrastettu nuorena aiheutuneen selkävamman takia, mutta näyttelykehissä tamma oli kuin kotonaan. Räpsyripsineen ja oivine rakenteineen tamma kantakirjattiin kakkosella ja keräsi siinä sivussa liudan myös muita arvonimiä. Jälkeläisiä Cherrylle kertyi yhteensä kuusi, joista jokainen on saanut emänsä kimon värityksen ja mukavan mutkattoman luonteen.

o./t. s. 00.00.0000 e. Isä om. (VRL-00000)

Kilpailukalenteri & saavutukset


ERJ: 5/7 (1885.72 p.)
Ajantasainen statistiikka

PKK
16.03.2025 Tjätesuando: muu kuva, tuom. -


Villit kilpailut

00.00.0000 Kilpailu 000cm 00/00 0 vp

Päiväkirja

jiihaa