Malvankulma

Hallatarun Kuparikoivu "Kura"



"Katso", Lenita kutsui miestään ja siitähän se sitten lähti. Kesken hitaan lauantain aamutallin oli nainen törmännyt Hallatarun kenneliin. Lenita oli nähnyt paikan jo aikaisemminkin useampaan otteeseen, mutta hänen lapsuutensa rodun hankkiminen oli ollut jäissä tallin rakentamisen takia ja sen jälkeen oli aina ollut jotain, jonka takia koiranpennun ottaminen ei ollut ollut fiksuin veto. Nyt elämä alkoi asettua uomiinsa ja kun seuraavasta pentueesta oltiin tiedotettu kennelin sivuilla tarttuivat Aitovuot yhdessä tilaisuuteen hankkia hevosten sekaan vielä yksi karvainen nelijalkainen.

Hallatarun Kuparikoivun kotiuduttua saivat Lenita ja Nooa todeta varsin nopeasti olevansa ihastuneita korviaan myöten. Kuraksi lyhentynyt pikkunarttu on hyvällä tapaa omapäinen, mutta äärimmäisen ystävällinen ja seurallinen koira, jonka suurinta hupia on juosta omistajiensa silmän välttäessä lantalaan. Toisena hupina on kengityksen jälkeen kavionpalojen hotkiminen ja kolmantena vielä aina ja kaikkialla paikalla olo. Ei ole sellaista asiaa, jossa Kura ei haluaisi olla mukana. Hevosiinkin narttu tottui varsin nopeasti ja nykyään sen saattaa nähdä Lenitan ratsastaessa ottamassa iltapäivälepiä kentänreunalla olevassa omassa korissaan.

Vieraisiin Kura suhtautuu ystävällisesti, vaikkei olekaan heitä kohtaan mikään maailman seurallisin. Omien ihmisten kainalossa sitä vasten voi viettää vaikka kuinka aikaa, eikä Kura kieltäydy koskaan rapsutuksista. Narttu on helposti ruoalla motivoitavissa ja se on vastaanottavainen ja helposti oppiva. Haukkuherkkänä Kura saattaa innostuessaan ruveta laulelemaan ja tuppaa ilmoittelemaan vieraista tontilla varsin tomeraan sävyyn.

Sukutaulu

i. Kuutamon Koivuklapi
BH HK3 RTK4 TK3 vFBV vKVA vPVA vRTV
ii. Hallantuoman Ruostekarnevaali
iii.
iie.
ie. Kuutamon Luontoemo
iei.
iee.
e. Biegga Avvi Láidná
vCCV vPVA
ei. Kuutamon Tonttulakki
eii.
eie.
ee. Biegga Avvi Duojá
eei.
eee.
u./n. s. 00.00.0000 i. Isä om. (VRL-00000)

Päiväkirja

jiihaa